Ali Shaw:
The Man Who Rained. Atlantic Books, London 2012. 261 sivua.
Elsa on nuori nainen, jonka isä on kuollut ukkosmyrskyssä. Elsa
ottaa etäisyyttä äitiinsä ja miesystäväänsä ja lähtee selvittelemään
ajatuksiaan kaukaiseen kaupunkiin, jonka on siihen mennessä nähnyt vain
lentokoneesta. Thunderstown on lumoava paikka, jossa sää herää eloon ja
auringonsäteetkin tanssivat aivan oikeasti. Kiehtovien sääilmiöiden, lojaalin
ystävyyden ja vilpittömän rakkauden lisäksi Elsa törmää kuitenkin myös ihmisten
kapeakatseisuuteen, ennakkoluuloihin ja julmuuteen.
Ali Shaw vie lukijan jälleen suoraan sadun maailmaan. Hänen
esikoisromaanissaan oltiin meren ja soiden ympäröimällä saarella, ja nyt
vuorien ympäröimässä Thunderstownissa, jossa sääelementit muuttuvat niin
eläviksi, että lukijakin herkistyy aivan eri tavalla tuulen kevyesti poskea pyyhkäisevälle
kosketukselle ja auringonsäteiden kujeilevalle leikille. Kun pääsee siirtymään
sadun maailmaan, siihen eläytyy niin, että samat salaperäiset aistimukset
siirtyvät myös omiin kävelyretkiin luonnossa.
Shaw on nuorehko englantilainen mieskirjailija, joka
kirjoittaa romanttisia satuja aikuisille. Hän näkee luonnon elementit herkällä
ja huomioivalla silmällä. Hänen esikoisromaaninsa Tyttö joka muuttui lasiksi ilmestyi
viime vuonna suomeksi Atenan kustantamana ja rakastuin siihen päätä pahkaa. Kun
sitten luin kuvauksen tästä hänen uudesta kirjastaan, olin kuin pistoksissa,
sillä ukkonen on aina kiehtonut minua. En malttanut odottaa, että kirjailijan
uusi teos suomennetaan, vaan etsin sitä lähikirjastostani englanniksi ja
suureksi iloksi myös löysin! Kävelin kotiin kirjaa varovasti kaksi käsin
edessäni pidellen, kuin särkyvää aarretta.
En hennonut heti aloittaa lukemista, koska olin kiireinen ja
halusin lukea tämän teoksen keskittyneesti ja sopivassa mielentilassa. Lopulta
päädyin aloittamaan kirjan istuessani uusgotiikkaa edustavassa kirkossa
myrskyisenä päivänä, kun harmaat pilvet roikkuivat alhaalla ja tuuli ulvoi
puiden oksissa, korkeiden ikkunoiden takana. Olin sademyrskyn keskellä kirkossa
täysin yksin monta tuntia ja pääsin sisälle Thunderstownin tunnelmaan. Myös
muut elämässäni niinä päivinä tapahtuneet haikeat asiat sopivat täydellisesti
kirjan taianomaiseen maailmaan, ja koin kirjan ainakin yhdellä tavalla (jos ei
useammalla) henkilökohtaiseksi kirjallisuusterapiaksi.
Helpottuneena luin kirjan jälkisanojen viimeisen lauseen:
Ali Shaw is currently at work on his third novel.
Suosittelen tutustumista kirjailijan pitämään blogiin ja tarinaan liittyviin piirustuksiin siellä: http://www.alishaw.co.uk
