Ben Elton: Tappavan kuuluisa (Dead famous). Suomentanut Jukka Saarikivi. WSOY 2003. 441 sivua.
Tämä on kaikille tosi-tv:n katsojille jo sinänsä kiinnostava asetelma: kymmenen kilpailijaa suljetussa tilassa, ja alkuasetelmaa seuraa raaka murha.
Minä olin kirjaan pettynyt, koska murhaajan arvuuttelusta ei osattu tehdä tarpeeksi jännittävää, vaikka aineksia olisi ollut äärimmäisen kihelmöivään who-dunnit-arvuutteluleikkiin. Jotenkin tämä lätsähti. Henkilöihin ei tullut tarpeeksi syvyyttä, ei siis edes dekkarin tarpeisiin asti, vaikka kesäjännäreissä onkin sallittua tietty keveys ja tapahtumien nostaminen syventävän luonnekuvauksen edelle. Lisäksi olin pettynyt siihen, että jossakin vaiheessa ratkaisua etsittiin myös talon ulkopuolelta. Se pilasi suljetun tilan mysteerin. Miksi joidenkin kilpailijoiden sallittiin poistua talosta? Toisaalta, onko sekään uskottavaa, että joku on niin kuuluisuuden nälkäinen, että haluaa yhden murhan jälkeen vielä jäädä taloon?
Myös itse tosi-tv-talon tapahtumissa oli epäuskottavia piirteitä, esimerkiksi eräs juonen kannalta ratkaisevassa tilanteessa annettu tehtävä, jonka tuotantotiimi päätti teettää kilpailijoilla. Ei sellaista tehtävää todellisuudessa voitaisi järjestää koskaan esimerkiksi Suomen BB-talossa. Rajansa kaikella.
Silti tämä kirja on kaiken edellä sanotun jälkeen ihan rentouttavaa kesälukemista kaikille, jotka ovat katsoneet joskus Big Brotheria, edes muutaman kerran. Tässä pääsee kivasti pohtimaan, mitä siellä BB-talon olohuoneen/makuuhuoneiden seinien ulkopuolella tapahtuu; siis siellä tosiaan on ihan puolen metrin päässä kilpailijoista tuotantotiimin edustajia, käsikirjoittajia ja kameramiehet, mutta ovatko hekään valppaina 24 h vai voiko talossa tapahtua jotain jopa kameroiden huomaamatta? Voiko kameroita hämätä, jos haluaa murhata jonkun niissä olosuhteissa, jäämättä kiinni?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti