Ensimmäinen Sinisaloni. Olin jo pitkään aikonut tutustua hänen tuotantoonsa ja aloitin sitten tästä lahjaksi saamastani kirjasta Linnunaivot. Se tempaisi heti mukaansa kuin imupyörre.
Genre voisi olla ekologis-psykologinen jännitysdraama, samalla huikea patikkamatkakertomus, jossa lukija tuntee olevansa mukana yhtä tiiviisti kuin olisi aidosti paikan päällä, patikoivan nuorenparin repussa.
Heidi ja Jyrki tapaavat Levillä Hullu Poro -ravintolassa kevättalvella. Suhde alkaa mukavasta irtoseksistä ja jatkuu kepeänä syksyyn, jolloin Jyrki kertoo suunnitelmastaan: iso matka, puoli vuotta reppureissua maapallon toisella puolella, lähellä etelänapaa. Heidi ei tiedä, onko tämä tavallaan hänelle tarjous irrottautua pinnallisena pysyneestä yhteisestä jutusta. Hän päättää pitää miehestä kiinni ja kutsuu itsensä mukaan.
Tämän jälkeen lukija pääsee Uuteen-Seelantiin ja Tasmaniaan, ja samalla hätkähdyttävälle matkalle ihmismielen ja muidenkin elävien olentojen ajatusmaailman syövereihin. Mikä alkaa romanttisena kertomuksena ("Syveneekö pariskunnan suhde yhteisellä reissulla?") muuttuukin henkien taisteluksi ääriolosuhteissa. Ja vaikka Jyrki pitää ylpeänä huolta siitä, että heidän reissaamisensa kunnioittaa alueen eläimistöä, joku älykäs eläin ei sittenkään ajattele ihmisistä yhtä hyväntahtoisesti...
Lopulta edetään suoranaiseen henkiinjäämistaisteluun, ja rinnalla kulkee niin ikään tiivistyvä ja vakavia sävyjä saava tarina Heidin epämiellyttävän veljen, inhottavan kiusankappaleen, turhista sekoiluista koti-Suomessa.
Kenen aivot punovat ovelimman juonen ja vetävät pisimmän korren. Ja miten tarina yleensä päättyy, kun loppuratkaisukin tavallaan jätetään lukijan päättelyn varaan ja siitä voi sitten jälkeenpäin kirjan luettuaan käydä tsekkaamassa keskustelupalstoilta erilaisia tulkintoja. Suosittelen todella ehdottomana lukukokemuksena kaikille psykologisen jännityksen ystäville.
Itse ihastuin tämän kirjan perusteella Sinisaloon ikihyviksi.
Kirjassa lisäksi plussaa selkeä layout ja sisäkannen kartta, minkä ansiosta pariskunnan maantieteellistä matkaa ja näkökulmien vaihtumista on helpompi seurata. Mystisemmäksi muuttuvaa tunnelmaa - ja ihmisen ja luonnontilassa olevan ekosysteemin välistä yhteyttä ja ristiriitaa - korostavat lainaukset Joseph Conradin teoksesta Pimeyden sydän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti